Mitä EU:n tuore pakkausasetus tarkoittaa ja miten se vaikuttaa Suomen pullonpalautukseen?
EU:n tuoreen pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen tavoitteena on vähentää pakkausjätettä sekä tehostaa uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.
Pakkausjätteen määrä kasvaa edelleen nopeammin kuin kierrätys: vuonna 2022 EU:ssa tuotettiin keskimäärin 186,5 kg pakkausjätettä asukasta kohden – eli jokainen EU:n asukas tuottaa päivittäin lähes puoli kiloa pakkausjätettä. Muovipakkaukset ovat erityisen ongelmallisia, sillä niiden osuus on n. 40% kaikesta muovijätteestä maailmanlaajuisesti.
”Tästä syystä Euroopan unioni ottaa käyttöön uusia säännöksiä pakkausjätteen vähentämiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Tässä asetuksessa yrityksiä kiritetään käyttämään pakkauksia tehokkaammin, edistämään uudelleenkäyttöä ja maksimoimaan kierrätyksen”, kertoo TOMRAn toimitusjohtaja Juri Ruohola.
Uusi asetus edellyttää, että kaikki pakkaukset on suunniteltava kierrätettäviksi vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi asetuksen tavoitteena on, että pakkauksia käytetään asteittain vähemmän:
- 5% vähemmän vuoteen 2030 mennessä,
- 10% vuoteen 2035 mennessä,
- 15% vuoteen 2040 mennessä.
Asetus (PPWR) astuu voimaan 11.2.2025 ja sitä aletaan soveltaa porrastetusti 12.8.2026 alkaen.
”Uuden asetuksen avulla pyritään vähentämään pakkausjätettä, parantamaan kierrätyksen laatua sekä yhdenmukaistamaan pakkaussääntöjä kaikkialla EU:ssa”, Ruohola taustoittaa.
Kuluttajille tuleva muutos tulee näkymään muun muassa selkeämpinä pakkausmerkintöinä ja uudelleenkäytettävien tai muovittomien ruokapakkausten käyttönä pikaruokaloissa.
”Kun järjestelmä saadaan otettua hyvin käyttöön, se hyödyttää niin luontoa, kuluttajia kuin yrityksiä”, Ruohola toteaa. Ruoholan mukaan TOMRA tulee noudattamaan EU:n asettamia tavoitteita omassa toiminnassaan ja kehittämään logistiikkaa, varastointia sekä varaosatoimintaa uudet EU:n asettamat tavoitteet tähtäimessä.
”Me etsimme myös TOMRAn liiketoimintaan sopivia alueita, joissa voimme edesauttaa kierrättämistä. Lisäksi meillä on useita teknologioita erilaisten materiaalien tunnistamiseen ja lajitteluun, jotka voivat olla tulevaisuudessa osa tätä prosessia”, Ruohola valottaa.
Suomen pantilliseen juomapakkausten palautusjärjestelmään ei asetus edellytä muutoksia. Asetus tuo uusia mahdollisuuksia kierrätyksen tehostamiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen. Tämä on askel kohti puhtaampaa ja kestävämpää tulevaisuutta, josta hyötyvät niin luonto, kuluttajat kuin yrityksetkin.
Kierrätystavoitteet erikseen kerättäville juomapakkauksille
TOMRAlla on yli 50 vuoden kokemus juomapakkausten kierrätykseen suunnitelluista pantillisista palautusjärjestelmistä. Toimimme 40 panttimarkkinoilla arvoketjun kaikissa osissa, mukaan lukien pullonpalautus ja materiaalien talteenotto.
Kertakäyttömuovidirektiivi (SUPD) edellyttää, että vuoteen 2025 mennessä 77 % kaikista kertakäyttöisistä muovisista juomapulloista on kerättävä erikseen (eli ei kerättynä sekajätteen seasta) ja 90 % vuoteen 2029 mennessä. Uusi pakkausasetus (PPWR) säilyttää nämä velvoitteet, mutta lisää metalliset juomatölkit vuoden 2029 tavoitteeseen.
Uuteen pakkausasetukseen on myös lisätty vaatimus, jonka mukaan jäsenvaltioiden on perustettava panttijärjestelmä tyhjille juomapakkauksille (DRS) vuoteen 2029 mennessä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tavoitteet juomapakkausten valmistukseen käytettävien materiaalien osuuksista
Juomapakkausten valmistuksessa on myös käytettävä tietty osuus kierrätettyä materiaalia.
Erillinen palautusjärjestelmä juomapakkauksille pitää materiaalivirran ”puhtaana” ja riittävän laadukkaana elintarviketeollisuuden käyttöön, joka puolestaan mahdollistaa materiaalien uusiokäytön uusien vastaavien juomapakkausten valmistuksessa – TOMRA:ssa kutsumme tätä Clean Loop Recycling-kierrätykseksi.