Vahvemmat pakkaukset, älykkäämpi kierrätys: pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen vaikutus
Yksi pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen tavoitteista on muuttaa lähestymistapaamme pakkauksiin niiden suunnittelusta hävittämiseen saakka. Uusilla kierrätettävyyttä, keräysjärjestelmiä ja jäteinfrastruktuuria koskevilla säännöillä pakkaus- ja pakkausjäteasetus pyrkii nopeuttamaan siirtymistä kohti kiertotaloutta. Seuraavassa kerromme, miten nämä muutokset muovaavat pakkausalaa entistä paremmaksi.
Kierrätettävyyden kaksi periaatetta
Yksi pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen perusperiaatteista on varmistaa, että pakkaukset ovat kierrätettäviä teorian lisäksi myös käytännössä. Tämä tarkoittaa, että:
- Suunniteltu kierrätettäväksi: Pakkaus on valmistettava siten, että kierrätys on teknisesti mahdollista. Yhteensopimattomia materiaaleja tai liian monimutkaisia rakenteita (kuten monikerroksisia muoveja, joita ei voi erottaa) käyttäviin tuotteisiin voi kohdistua tiukempia rajoituksia tai ne voidaan jopa poistaa vähitellen käytöstä. Tavoitteena on yksinkertaistaa pakkauksia, jotta ne voidaan käsitellä helposti nykyaikaisissa kierrätyslaitoksissa.
- Kierrätys käytännössä: Jopa kaikkein kierrätettävimmät pakkaukset ovat turhia ilman vakaita järjestelmiä niiden keräämiseen, lajitteluun ja käsittelyyn. Tämän ratkaisemiseksi pakkaus- ja pakkausjäteasetus pyrkii varmistamaan, että kierrätysinfrastruktuuri pystyy käsittelemään päivittäin käyttämämme pakkaukset.
Kierrätettävyys: suunniteltu tosielämään
Yrityksiä kannustetaan ympäristöystävälliseen suunnitteluun mukauttamalla laajennetun tuottajavastuun maksuja pakkauksen kierrätettävyyden perusteella. Yrityksillä, jotka käyttävät helposti kierrätettäviä materiaaleja, maksut ovat alhaisempia, mikä luo tuottajille taloudellisen kannustimen kehittää ympäristöystävällisiä pakkauksia.
Tarkemmat kierrätettävyyskriteerit määritellään toissijaisessa lainsäädännössä, mutta tavoite on selkeä: vuoteen 2035 mennessä vähintään 55 prosenttia kaikista pakkausmateriaaleista on kierrätettävä.
Infrastruktuuri: kierrätettävyyden selkäranka
Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä parannuksia infrastruktuuriin. Pakkaus- ja pakkausjäteasetus korostaa tarvetta luoda kattava järjestelmä pakkausjätteen hallintaan kaikissa vaiheissa:
- Keräys ja lajittelu: Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytössä on varmat järjestelmät kaikkien kuluttajatuotteiden pakkausjätteen keräämiseen ja lajitteluun. Tähän kuuluu kadunvarsikeräyksen parantaminen, lajittelulaitosten kehittäminen sekä investoiminen teknologiaan, jonka avulla kierrätettävät materiaalit voidaan tunnistaa ja lajitella tehokkaasti.
- Yhdenmukaistetut symbolit: Pakkaus- ja pakkausjäteasetus määrittää standardoidut symbolit pakkauksiin ja jäteastioihin. Yhtenäisten symboloiden ansiosta kuluttajat pystyvät lajittelemaan jätteensä oikein, jolloin kierrätysvirtojen epäpuhtaudet vähenevät ja järjestelmän tehokkuus kasvaa.
Tämä lähestymistapa nostaa kierrätysastetta ja varmistaa, että kierrätykseen suunnitellut pakkaukset eivät pääty poltettavaksi tai kaatopaikalle.
Kierrätystavoitteet: edessä haastava tie
Mielenkiintoista on, että pakkaus- ja pakkausjäteasetus ei muuta nykyisiä kierrätystavoitteita radikaalisti, vaan säilyttää jo nykyisellä tasollaan tiukat tavoitteet, joiden kanssa jäsenvaltiot kamppailevat tällä hetkellä.
- Nykyiset haasteet: Monet jäsenvaltiot pyrkivät edelleen saavuttamaan muovipakkausten vuoden 2025 kierrätystavoitteet, mutta ne kamppailevat alhaisen keräysasteen sekä epäyhtenäisten lajittelukäytäntöjen kaltaisten ongelmien kanssa.
- Entistä tiukemmat laskelmat: Vuoden 2018 pakkausdirektiivin muutos toi mukanaan entistä tiukemman kierrätysasteen laskentamenetelmän. Vain onnistuneesti kierrätysprosessiin saadut materiaalit (esim. pelleteiksi muunnetut muovit) lasketaan mukaan, joten lajittelun tai puhdistuksen aikana hävinneitä materiaaleja ei huomioida laskuissa. Entistä tiukempi laskumenetelmä on laskenut raportoituja kierrätysmääriä jopa 30 prosenttia, mikä korostaa eroa keräyksen ja varsinaisen kierrätyksen välillä.
Pakkaus- ja pakkausjäteasetus pitää nykyiset vertailuarvot ennallaan, mutta korostaa tarvetta kerätä arvokkaita materiaaleja arvoketjun eri vaiheissa ja varmistaa niiden tehokas kierrätys. Tämän saavuttamiseksi jäsenvaltiot ottavat vuoteen 2029 mennessä käyttöön sitovat keräystavoitteet, joilla pyritään maksimoimaan pakkausmateriaalien keräys kierrätykseen ja kierrätysmateriaalipitoisuuteen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Seuraavat askeleet
Pakkaus- ja pakkausjäteasetus on rohkea askel kohti kierrätyksen huomioon ottamista pakkausten suunnittelussa. Keskittymällä infrastruktuuriin, järjestelmien yhdenmukaistamiseen ja käytännölliseen kierrätettävyyteen se tarjoaa kaivatun kehyksen pakkausjätteen hallintaan.
Infrastruktuurin skaalaaminen, yhdenmukaistettujen järjestelmien käyttöönotto eri jäsenvaltioissa ja nykyisten tavoitteiden saavuttaminen vaativat kuitenkin yhteistyötä ja merkittäviä investointeja. Tarvitaan välittömiä toimenpiteitä, jotta määritetyt tavoitteet voidaan saavuttaa ajallaan.
Kaiken kaikkiaan pakkaus- ja pakkausjäteasetus merkitsee siirtymistä vanhoista tavoista kohti kestävämpää tulevaisuutta. Silloin pakkaus ei enää ole jätettä vaan kiertotalouden resurssi.
Lisätietoja pakkaus- ja pakkausjäteasetuksesta on Tietopankissamme.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
EU:n uusi pakkaus- pakkausjäteasetus: pakkausteollisuuden käännekohta
Pakkausalan uusi luku: pakkaus- ja pakkausjäteasetus ja uudelleenkäyttö
