Punaisia ja keltaisia muovipellettejä
Pakkaus- ja pakkausjäteasetus

Kierrätysmateriaalipitoisuuteen liittyvät tavoitteet: Mitä pakkaus- ja pakkausjäteasetus tarkoittaa pakkausten tulevaisuudelle? 

EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetus nostaa kiertotaloudelle asetettavia vaatimuksia määrittämällä uraauurtavat tavoitteet muovipakkausten kierrätysmateriaalipitoisuudelle. Kunnianhimoinen viitekehys asettaa selkeät tavoitteet vuosille 2030 ja 2040, ja sen päämääränä on korjata muovien kierron puutteet sekä edistää kierrätysjärjestelmien innovaatioita. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä ja miten se vaikuttaa päivittäin näkemiimme pakkauksiin?

Kierrätysmateriaalipitoisuuteen liittyvät tavoitteet: standardien luominen

Pakkaus- ja pakkausjäteasetus määrittää ensimmäistä kertaa kierrätysmateriaalipitoisuudelle sitovat tavoitteet, jotka kattavat laajan valikoiman muovipakkaussovelluksia. Tavoitteet vaihtelevat muovin tyypin ja käyttökohteen mukaan:

  • Vuoden 2030 tavoitteet: 10–35 prosenttia polymeeristä ja käyttökohteesta riippuen.
  • Vuoden 2040 tavoitteet: Nosto 25–65 prosenttiin.

Määräämällä kierrätysmateriaalipitoisuuden EU luo suoraa kysyntää korkealaatuisille kierrätysmateriaaleille, kannustaa innovaatioihin keräys- ja lajitteluteknologioissa ja vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista valmistetuista ensiömuoveista.

Tiettyjen aineiden kanssa kosketuksiin joutuvien pakkausten, kuten elintarvike-, kosmetiikka- ja lääkepakkausten, osalta tavoitteet heijastavat tarvetta erittäin korkealaatuisille elintarviketason kierrätysmateriaaleille. Näiden materiaalien on täytettävä tiukat turvallisuus- ja hygieniastandardit, mikä on nykyään yksi suurimmista kierrätyksen haasteista. Vähemmän kriittisissä käyttökohteissa, kuten pesuainepulloissa tai maaliämpäreissä, on joustavammat vaatimukset, tosin nekin ovat kunnianhimoisia mutta vähemmän vaativia tekniseltä kannalta.

Uudenlaiset arkiset pakkaukset

Nämä tavoitteet koskevat kuitenkin pakkauksen kaikkia muoviosia, eivät vain pääasiallista pakkausta. Esimerkiksi:

  • PET-muovista valmistetun juomapullon, jonka materiaalilla on jo vakiintuneet kierrätysprosessit, pitäisi mahdollisesti saavuttaa 30 prosentin kierrätysmateriaalipitoisuus vuoteen 2030 mennessä, kun taas sen polyolefiineista valmistetulla korkilla, joka vaatii uusia kierrätysprosesseja, olisi erillinen 10 prosentin tavoite.
  • Tiettyjen aineiden kanssa kosketuksiin joutuvien PET-muoviesineiden, kuten elintarviketarjottimien, kohdalla tärkeintä on varmistaa, että kierrätysmateriaalit täyttävät tiukat laatustandardit turvallisuusmääräysten noudattamiseksi.
  • Muiden muovien, kuten pesuainepullojen ja tuorepakkausten, on edelleen täytettävä omat erityisvaatimuksensa, joissa kierrätettävyys on usein tasapainotettu suorituskykyvaatimusten, kuten kestävyyden tai suojaominaisuuksien kanssa.

Nämä yksilölliset tavoitteet lasketaan vuosittaisina keskiarvoina tuotantolaitosta kohden, mikä tarkoittaa, että jokaisen laitoksen on varmistettava vaatimustenmukaisuus kaikissa tuotantoprosesseissaan. Tämä varmistaa, että valmistajat ottavat vastuun paitsi kiintiöiden noudattamisesta myös entistä älykkäämpien ja suuremmassa määrin kiertotalouteen perustuvien pakkausratkaisujen suunnittelusta.

Kierrätysmateriaalipitoisuuden tavoitteet -infografiikka

Helposti saavutettavat tavoitteet ja todelliset haasteet

Kertakäyttöisiä muovijuomapulloja, jotka kuuluvat jo kertakäyttömuovidirektiivin piiriin, pidetään helposti saavutettavana tavoitteena. Panttijärjestelmät, jotka keräävät käytetyt pullot suoraan kuluttajilta, ovat nostaneet kierrätysastetta ja varmistaneet puhtaiden, korkealaatuisten materiaalien tasaisen saatavuuden.

Samojen tavoitteiden saavuttaminen entistä laajemmalla pakkausvalikoimalla on kuitenkin todellinen haaste. Se edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa jätehuoltoon, jossa resurssien hyödyntäminen maksimoidaan käyttämällä panttijärjestelmien ja erilliskeräyksen lisäksi myös sekajätteen lajittelua. Edistyneiden mekaanisen kierrätyksen menetelmien käyttöönoton vauhdittaminen on myös ratkaisevan tärkeää, jotta korkealaatuisten kierrätysmateriaalien kasvavaan kysyntään voidaan vastata.


Kiertotalouden puutteiden korjaaminen: ensisijainen käyttöoikeus ja muut tekijät

Pakkaus- ja pakkausjäteasetuksessa korostuvat suljetun kierron kierrätys sekä materiaalien pitäminen järjestelmässä, jotta niitä voidaan käyttää yhä uudelleen. Esimerkiksi panttijärjestelmien kaltaisilla järjestelmillä kerätty elintarvikelaatuinen muovi voidaan kierrättää yksinomaan uusiksi elintarvikelaatuisiksi pakkauksiksi, mikä varmistaa laadukkaiden kierrätysmateriaalien jatkuvan tarjonnan.

Tulevat säännöt selventävät, miten kierrätettyä sisältöä:

  1. lasketaan ja varmennetaan: Tiukka valvonta ja auditointi varmistavat tarkkuuden, läpinäkyvyyden ja vaatimustenmukaisuuden sekä rakentavat luottamusta prosessiin.
  2. hankitaan: Todellisen kiertotalouden edistämiseksi tavoitteisiin lasketaan mukaan vain kulutusjäte eli kuluttajien käytön jälkeen pois heittämät materiaalit.
  3. arvioidaan eri kierrätysmenetelmissä: Mekaanisten että kemiallisten kierrätysmenetelmien odotetaan täydentävän toisiaan. Vaikka kemiallinen kierrätys tarjoaa mahdollisuuksia vaikeasti kierrätettävien muovien käsittelyyn, siihen liittyy kysymyksiä energiankäytöstä ja päästöistä, joihin pakkaus- ja pakkausjäteasetus vastaa selkeillä standardeilla.

Entä globaalit markkinat?

Yksi pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen hankalimmista tehtävistä on EU-säädösten tasapainottaminen tuontimateriaalien kanssa. EU:ssa hankittua kierrätettyä sisältöä koskevat tiukat ympäristöstandardit, kun taas Turkin ja Kiinan kaltaisista kolmansista maista peräisin olevat materiaalit voivat noudattaa erilaisia ympäristö- ja laatustandardeja, mikä voi heikentää kiertotalouden tavoitteita. Pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen yhdenvertaiset standardit varmistavat tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille kierrätetyille materiaaleille alkuperästä riippumatta.


Kokonaiskuva tilanteesta

Kunnianhimoisten tavoitteiden kautta pakkaus- ja pakkausjäteasetus kannustaa luomaan keräys-, lajittelu- ja kierrätysteknologiaan innovaatioita, jotka tuottavat enemmän arvoa jätteistä, infrastruktuurista sekä kiertotalousperiaatteen mukaisista toimitusketjuista.

Pakkaus- ja pakkausjäteasetus luo perustan, mutta sen menestys riippuu yhteistyöstä eri teollisuudenalojen, hallitusten ja kuluttajien välillä. Ratkaisujen skaalaaminen erilaisille pakkaustyypeille on edelleen haasteellista, mutta oikein kohdistettujen investointien ja poliittisten päätösten kautta asetus voi mullistaa pakkausalan. Tämä' on rohkea askel kohti kiertotalouteen perustuvaa tulevaisuutta, jossa pakkausjäte on historiaa.


Lisätietoja pakkaus- ja pakkausjäteasetuksesta on Tietopankissamme.

Aiheeseen liittyvät artikkelit